Messareissu tehty ja siitä yritän laittaa kertomusta tällä viikolla vielä. Tässä postauksessa käsitellään viime vuotta ja pohditaan alkanutta.

Tällaisia tavotteita olin kirjoitellut vuosi sitten:

"Tämän vuoden tavoitteet meillä on kunnon koirakansalaiseksi oppiminen/opettaminen ja se olis niinkö päätavoite. Sitten olis tarkoitus tutustua agilityyn ja käydä näyttelyissä. Melkoinen lista onkin jo tullut, mutta kattoo nyt minkälainen tuosta kakarasta kasvaa. No ainakaan rahanmenoa ei voi estää.:D Niin ja sisällä haukkuminen pitää saada loppumaan."

Kunnon koirakansalaiseksi oppiminen. No julkisilla paikoilla Milka osaa käyttäytyä kohtalaisesti. Näyttelyissä ei toiset koirat kiinnosta. Mutta sitten normipäivinä. :/ Milkaa kiinnostaa ihan kaikki koirat, vaikka se näkeekin niitä joka päivä aivan varmasti useamman. Tähän asiaan en ole jaksanut puuttua vaikka se on todella ärsyttävää. Onneksi rähjäämään Milka ei ole alkanut, paitsi yhdelle koiralle. Luulen että Milka pelkää amstaffi-Pataa ja räyhää sille sen takia. Tämä pysyy meidän tavoitteena tänäkin vuonna.

Näyttelyt. Näin mahtavaa menestystä en todellakaan osannut odottaa. Näyttelykäyntejä tuli kymmenen. Tuloksena 2xKP, 2xROP-pentu, 4xEH, 3xERI, 2xSERT, VSP ja ROP. Sekä yksi todella harmittava EVA pienen ontumisen takia. Näyttelyreissut Porissa ja Helsingissä oli uusia kokemuksia. Mutta menestystäkin parempana asiana olen pitänyt uusien ihmisten tapaamista ja heihin tutustumista. Portugeesiporukassa tuntee itsensä todellakin tervetulleeksi, vaikka onkin aivan uusi (ja nuori!) ihminen rodun parissa. Siitä todella ISO kiitos kaikille! Kaikkien rotujen parissa ihmiset ei todellakaan ole yhtä ystävällisiä uusille. On enemmän kuppikuntia ja juoruja, sinua ei huomioida jos koira on väärästä kennelistä jne.

Agility. Siihen ei juurikaan olla tutustuttu. Sen verran että putki on tullut tutuksi. Muutto Louelle on harrastusten kannalta huonompi juttu, matkaa nimittäin lähimpään harrastuspaikkaan on aivan liikaa autottomalle.

Muut harrastukset. Mejässä tehtiin yksi sadan metrin jälki kulmalla. Ohjaajan neuvojen mukaan jätettiin Milka kasvamaan vielä ja kypsyttämään ajatusta verijäljistä. Kiinnostusta kuitenkin oli, joten josko sitten syksyllä uskallettaisiin kokeisiinkin?

Sisällä haukkuminen... Tätä se tekee vieläkin kun haluaa toisen koiran leikkimään. Työstetään edelleen.

 

Entäs alkanut vuosi, mitä tavoitteita laitetaan?

Ensinnäkin annetaan Milkan kasvaa aikuiseksi. En odota liian paljon. Yritän muistaa että se on vielä nuori koira joka kasvaa henkisesti vielä kauan. 

Terveyden puolesta Milka pääse kuvauksiin keväällä. Tarkoituksena kuvata ainakin lonkat ja kyynärät, mahdollisesti myös selkä ja tutkitutan polvet. Ehkä PRA ja JDCM?

Näyttelyihin laitetaan tavoitteeksi eka CACIB ja MVA. Muotovalion arvo on vain enää sertistä kiinni. Tosin aivan ensimmäinen tavoite on keksiä keino millä innostaa Milka ennen kehää. Se kun tahtoisi vain nukkua häkissä. Mutta jos en saa Milkaa rakastamaan kehässä oloa, niin ei me sitten kierretä näyttelyissäkään niin paljoa. Aina se kyllä innostuu, kun huomaa että Sitä reppua pakataan.

Agilityssä yritän päästä ryhmään, jolla on treenit viikonloppuna, kun olen kotosalla ja lähempänä hallia.

Mejässä tehdään muutama jälki kesällä ja mietitään josko syksyllä kokeisiin?

Omistaja taas laittaa tavoitteeksi kunnon kohotuksen ja hevosen selässä käymisen vuosien tauon jälkeen. Josko sitä innostuisi vaikka taas ratsastamaan? Lisäksi olisi tarkoitus aloittaa operaatio Pentu. Mutta se on vasta minun pääni sisässä olevaa tajunnanvirtaa :)